Ollaan tuon vanhemman täällä asuvan naisen kanssa kehitetty molempia tyydyttävä aamujärjestely.
Pienempi naisista on aina ollut aamuvirkku, joten klo 5 oli alkuun se hetki milloin ponkaistiin ylös. Nyt onneksi vasta klo 6. Viikonloppuisin ja kouluaamuina sovitaan aamuvuorot. Tällöin toinen saa nukkua hieman pidempään ja toisaalta taas saa olla hetken pienen kanssa. Aamupala ja lastenohjelmat ovat rutiineja tässä taloudessa. Tänään meni nokkamukin sijaan aamumaito normaalistakupista ja ei yhtään yli!
Mulle nämä aamut on vielä eri tavalla tärkeitä. Viime viikolla työrupeaman, "syysloman", aikaan oli pari päivää, jolloin en nähnyt hereillä lasta lainkaan. Työmatka on liki 100km ja painan pitkää päivää, jo pelkästään kulujen kattamisen ja toisaalta taas tykkään tuosta työstä. Saan touhuta yksikseni ja omaan tahtiin ekstrahommia.
Tavanomainen työpäivä starttaa herätyskelloon 4.20 ja takaisin kotipihassa keskimäärin 17.30. Tämä järjestely on onneksi vain näin lukukauden aikaan. Yhden pidemmän jakson, 3kk olen ajanut joka päivä kyseisen matkan aamuin-illoin, aivan hullua. Tämä kesä oli mukava, kun muutimme opiskelupaikkakunnalta tälle kyseiselle kohde paikkakunnalle ja 100km vaihtui pariin hassuun kilsaan. Sai enemmän aikaa perheen kanssa ja olihan se itsellekkin aikamoinen helpotus. Tuo päivän pituus ei aina näy kotona kuin lopusta, mutta ollaan sitä reissussa oltu ennen toisten heräämistäkin.
En tiedä lukeeko tätä kukaan, mutta nyt tarvitsisi apua. Ensi keväänä meille syntyy uusi tulokas, vanhempi tytär tällöin 2v. Kotona on nyt liki sotatilaa muistuttava kiista siitä, millaiset rattaat hommataan. Itsellä ei ole mitään käsitystä ja kohta ei enää kumppania tyydytä vastaus "Katsotaan sitten". Lähtökohtana on se, että uudet. Nuukalla linjalla kahdet käytetyt ostaneena ensimmäiselle, voin sanoa että ei kiitos enään.
Ensimmäiset Gesslein-merkkiset vaunut olivat alkutuntumalta ihan ok, mutta enemmän ajeltuina aivan perseestä. Jousitus oli toteutettu sillä tyylillä, että varsinkin kuorman kasvaessa, lapsi+kauppakassit, vaimokkeella tuli vaikeuksia ylittää katukiveystä. Tai eihän se varsinaisesti ollut mikään jousitus vaan kumilenkit, millä runko yhdistyi jalustaan. Mukava ajella, tasaisella. Jos on esteitä tai asut kaupungissa, ei oikein natsaa.
Nämä toiset Emmaljungat, tukevat ja menevät ok. Kevyemmät työntää kuin entiset. Tosin käytön jälkiä ja ruhjeita on. Ollaankin nyt katseltu uusiksi rattaiksi Emmaljungan Super Viking vankkureita. Vaikuttavat todella monikäyttöisiltä. Saa telakkamallin turvaistuinta kiinni, kahteen kerrokseen ipanoita ja ilmeisen helppo koota sellainen kokoonpano, minkä tarvitsee. Eli jos lähteekin nyytin kanssa yksin, voi napata välikappaleen ja isomman akan hytin pois ja pelkkä koppa. Mahtuu vielä kasassa tuollaisen opiskelijamallin auton peräkonttiinkin.
Kokemuksia? Jos tätä joku lukee ja tuntee sydämmessään piston ja haluaa jakaa informaatioita. Anna palaa vain. On kuulemma kiire tilata nuo rattaat...2kk toimitusaika?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti